Verkostojohtamisen opas (Järvensivu, Nykänen, Rajala 2010)

Verkostotyöskentely sosiaali- ja terveysalalla

Verkostot ovat yksi keskeisimmistä kehittämiskohteista sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla. Moniammatillista yhteistyötä ja palvelujärjestelmän ylisektorista kehittämistä tarjotaan vastaukseksi palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden kehittämiseksi. Verkostoitumisen tärkeys onkin ymmärretty, mutta yhteistyön hyödyntäminen käytännössä on havaittu haasteelliseksi. Verkostotyön käsite on väsynyt käytössä osin siksi, että verkostoitumisen edistämisessä on usein jääty puheen asteelle. Yhteistyön tärkeyttä on korostettu, mutta toiminta ei ole käytännössä muuttunut.

Tässä oppaassa luomme kokonaisvaltaisen katsauksen verkostotyön perusteisiin. Johdantoluvussa teemme yleiskatsauksen verkostotyön määritelmiin ja näkökulmiin. Vertaamme verkostomaista toimintamallia hierarkkiseen toimintamalliin ja kuvaamme verkostotyön erityishaasteita sosiaali- ja terveyspalveluissa. Seuraavaksi tarkastelemme, mitä verkostojohtaminen on, mitkä ovat sen keskeiset elementit, ja minkälaisen prosessin myötä verkostoituminen etenee.

Verkostoituminen kuvataan nelivaiheisena prosessina:
  1. Verkoston haasteen kartoittaminen ja verkoston koollekutsuminen
  2. Yhteisen tavoitteen määrittely ja toimintatapojen suunnittelu
  3. Systemaattinen verkostotyöskentely tavoitteiden saavuttamiseksi ja seuraamiseksi
  4. Verkoston tuotosten levittäminen

Tämä prosessimalli on yksinkertaistus, joka ei kuvaa eikä voikaan kuvata verkostotyön kokonaisuutta, sillä verkostoituminen on aina dynaaminen ja tilannesidonnainen ilmiö. Olemme kuitenkin pyrkineet tässä oppaassa kuvaamaan verkostojohtamisen käytäntöjen perustan: keskeiset periaatteet ja työskentelytavat, joita tarvitaan kaikenlaisten verkostojen johtamisessa. Tällainen kokonaisuus jää väistämättä yleiselle tasolle eikä kaikkia erityistilanteita ole voitu huomioida. Kuvatut periaatteet ja mallit tarjoavat kuitenkin joustavan periaatteiden ja työkalujen kokonaisuuden, työkalupakin, jota verkostojohtaja ja muut verkoston toimijat voivat soveltaa omissa verkostoissaan.

Tämä opas on kirjoitettu Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeessa. Hanke on ollut Laurea-ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun sekä Vantaan ja Espoon kaupunkien yhteinen kehittämishanke. Hankkeessa kehitettiin Espoon ja Vantaan vanhustenpalveluita monipuolisesti toimintatutkimuksellisella otteella. Espoon osalta on kehitetty kotihoidon ja vammaispalvelujen yhteistyötä, ikäihmisten akuuttihoitoketjua, geriatrisia asiantuntijatiimejä sekä senioripalvelujen kehittämisverkostoa. Vantaalla on kehitetty ikääntymispoliittista ohjelmaa, kotihoitoa, omaishoitoa, päivätoimintaa ja vanhusten palvelukeskuksia sekä seniori-infoa ja seniori-neuvolaa. Verkostoituminen ja verkostotyön osaaminen muodostivat hankkeessa yhden keskeisen teeman. Tavoitteena oli verkostojohtamisen käytäntöjen aiempaa syvällisempi ymmärtäminen ja mallintaminen.

Opasta on työstänyt Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimusryhmä, johon ovat kuuluneet:
Timo Järvensivu, KTT
Katri Nykänen, KTM ja tohtoriopiskelija
Rika Rajala, sosionomi (ylempi AMK)